Törmäsin tiedon valtatiellä käsitteeseen PLE (Paljon Linkkejä Eoppimiseen?). Google Reader on siitä mainio ohjelma, että sen avulla voi seurata vaivattomasti maailman menoa omalta koneelta yhden sivun kautta. Yhtenä syötteenäni on Tony Karrerin blogi aiheesta eLearning Technology. Mielenkiintoinen blogi, jossa Tony kirjoitti tällä kertaa aiheesta "Personal Learning Enviroment". Kiinnostuin.
"PLE (Personal Learning Enviroment)" on käsite, joka liittyy informaaliin oppimiseen. Michele Martin kirjoittaa bloginsa "The Bamboo Project" artikkelissa "My Personal Learning Enviroment" että informaali oppiminen on iso osa PLE-käsitettä. Hän arvioi että 75-80% työssä "on-the-job" -oppimisesta tapahtuu informaalisti eli luokkahuonemuotoisen (fyysinen tai virtuaali) oppimisen ulkopuolella.
Mitä kaikkea sisältyy käsitteeseen PLE? Asiaa valaisevat Michele Martinin ja Ray Simsin laatimat käsitekartat aiheesta. Michelen ja Rayn käsitekartat löytyvät myös kuvatiedostoina.
Koostan aihetta lähinnä Michele Martinin blogin avulla. Michele jakaa PLE:n kolmeen osa-alueeseen 1.Tiedon keruu, 2. Tiedon työstäminen ja 3. Vaikutus oppiseen.
Tiedon keruuseen hän käyttää Feedraider ohjelmaa vrt. Google reader. (Kirjoitin aluksi Google hakukenttään ohjelman nimen virheellisesti ja sain tulokseksi kilpailevan ohjelman Feedreaderin tai kumpi siis onkaan kumman kilpailija?) Web2.0 tarjoaa tiedon kerääjälle suunnattoman verkoston ihmisiä ja ohjelmia. Niistä Michele ottaa esiin artikkelissaan mm. Linkedln-ohjelman vrt. koulukaverit. Sinänsä ohjelmat eivät ole itseisarvo, vaan voimavara oikein käytettyinä. Voimavara, joka säästää aikaa, tuota kallisarvoista aarrettamme.
Tiedon työstö eli prosessointivaiheessa Michele hyödyntää Diigo-ohjelmaa, jonka avulla on mahdollisuus suorittaa merkintöjä (alleviivauksia tai korostuksia) mielenkiintoisiin artikkeleihin. Tumblr "Microblog"-ohjelman avulla Michele kirjaa ajatuksiaan ylös ja löytää ne helposti omasta "varjoblogistaan", joka ei varsinaisesti ole blogi, vaan enemmänkin henkilökohtainen suttupaperi asioiden muistiinmerkitsemiseen. Itsekin olen kovasti mieltynyt Michelen mainitsemaan miellekarttaohjelmaan Bubbl-ohjelmaan. Kokonaisuus hahmottuu selkeämmin, kun sen voi nähdä edessään.
Taisin eksyä sivuraiteelle. Tapahtuu usein että huomaan uponneen aiheen kautta toiseen huomaamatta ajankulua. Jos haluat perehtyä aiheeseen PLE tarkemmin, lue australialaisen Ron Lubenskyn tiivistelmä aiheesta "Lontoon kielellä". Tai sitten uusin artikkelini "Uudet tuulet puhaltavat".
